lauantai 9. huhtikuuta 2016

Ensimmäistä kertaa kentällä vuosiin

Eilen Nessie pääsi kokeilemaan agilityä toista kertaa elämässään, koska olin varannut sille yksityistunnin Jetin entiselle kouluttajalle (entinen siksi, että Jet lopetti aksan). Viimeksi, kun Nessie kokeili agilityä useampi vuosi sitten sen takia, etten löytänyt Jetin rokotustodistusta epiksiä varten ja halusin silti viedä jonkun koiran radalle oli Nessien suoritus varsin koominen. Eilen odotukseni olivat hieman korkeammalla, koska Nessie on treenaillut kotosalla tokoa kanssani, mutta suoraan sanoen olin varautunut siihenkin, ettei koira tekisi muuta, kuin juoksisi pitkin hallia itsekseen. Miten Nessien treenit sitten sujuivat? Pääsekö piski tulevaisuudessa uudelleen aksaamaan?

Untitled

Ensiksi Nessie oli aivan ihmeissään, kun se pääsi täysin vieraaseen paikkaan juoksemaan vapaana ilman koppaansa, joten se sai rallitella hetken, minkä jälkeen koitimme tehdä hieman keskittymishommia vapaana, mutta Nessie päätyi lopulta hihnaan, koska sen huomio oli ihan muualla kuin minussa. Teimme vierellä kävelyä siten, että aina, kun koiran huomio siirtyi muualle tuli minun vaihtaa suuntaa, kunnes se kiinnitti huomionsa minuun. Aluksi palkka piti antaa ihan jo siitä, kun koira pitä katseensa minussa edes hetken verran, mutta sen sujuessa pitää alkaa vaatimaan enemmän. 

Tämän jälkeen aioimme katsoa, meneekö koira putkeen, mutta Nessiellä oli muuta mielessä, sillä se lähti taas livohkaan ja viilettämään pitkin hallia. Vaihdoimme siksi suunnitelmaa, ja harjoittelimme luoksetuloja Nessien kanssa. Sen ollessa kuuntelematta käskyä tuli minun juosta vastakkaiseen suuntaan ja aina vaihtaa suuntaa, kunnes koira päätti itse jäädä luokseni. Siinä tapauksessa, jos koira jäi ikuisuudeksi jonkin hajun luokse kököttämään piti minun käydä se hakemassa, koska luokse tulematta oleminen ei saanut olla sille vaihtoehto. Luoksetuloleikin jälkeen kokeilimme putkea, minne koira sujahti oikein reippaasti ja suostui jopa seuraamaan minua vauhdissa pienen matkan sen jälkeenkin, mutta tehtävän jälkeen koira joutui aina kiinni, ettei se lähtisi taas tekemään omia juttujaan. 

Seuraavaksi kokeilimme matalaa hyppyä, joka oli joko minien tai medien korkeudella siten, että jätin Nessien hypyn toiselle puolelle ja kutsuin luokse. Kouluttaja sanoi, että Nessiellä oli oikein hyvä hyppytekniikka, vaikkei se olekaan aksannut paljon yhtään. Pian liitimme tehtävään putken, mikä sujui ihan kohtuullisesti, vaikka kerran Nessie vetikin ohi ja sitten meni toisesta päästä putkea suorittamaan esteen. Pian liitimme tehtävään kolmannen ja lopuksi vielä neljännenkin esteen Nessien keskittymiskyvyn parantuessa. Kouluttajani mukaan Nessie liikkui oikein sujuvasti aksatessaan. 

Pienen hyppy-putki-tehtävämme jälkeen siirryimme A-esteelle tekemään 2on2off-treeniä. Nessie kiipesi oikein innokkaana esteen päälle ja kääntyi ympäri suorittaakseen 2o2on ihan hyvin, mutta sillä oli välillä turhan kiire muualle, sillä joskus se hyppäsi alas esteeltä tai rynni alas ennen, kuin ehdin pysäyttää sen 2o2o-asentoon. Minulla oli myöskin paljon opeteltavaa sen suhteen, miten saisin eleilläni pysäytettyä koiran kyseiseen asentoon, ja miten palkka oli paras antaa, sillä Jetin kanssa en tehnyt kontakteja. Tajuttuamme Nessien kanssa jutun juonen teki Nessie oikein nättejä ja rauhallisia 2o2oita, minkä jälkeen siirryimme kepeille, jotka sujuivat Nessieltä paremmin kuin Jetiltä oikeastaan koskaan. Nessie oli hieman väsynyt kepeille siirtyessämme, joten sen vauhti, rytmi tai keskittyminen ei ollut parhaimmillaan, mutta lopulta se teki ihan siistit kepit minun ohjatessa sitä kummaltakin puolelta. Keppien jälkeen kouluttajani opetti Nessielle ”touch”-tempun (Nessie oppi sen tyyliin parilla toistolla, fiksu piski), jota voi koiran osatessa sen hyvin käyttää luosketulokäskyn sijaan, koska temppu on sellainen, että koiran pitää tulla koskemaan kättäni ja siihen Nessie ei ole yhdistänyt käskyn huomioimatta jättämistä toisin kuin luoksetulokäskyynsä (eli nimeensä).

Loppuviihteeksi video Nessien agilityepiksistä ajalta, jolloin käytin vielä nettinimiä... Videokuvan (c) Dad

Kaiken kaikkiaan minulla ja Nessiellä oli kummallakin hauskaa treeneissä. Itse iloitsin ihan vaan siitä, kun pääsin tekemään edes perusteita aksassa, ja Nessie nautti kaikesta saamastaan huomiosta, vaikka välillä hallin hajut ja vieressä olevan tallin hevoset olivatkin siitä kiinnostavampia. Nessie pääsee todennäköisesti aina silloin tällöin aksaamaan, muttei kuitenkaan kovinkaan usein sen takia, ettei koiraa ole kuvattu, ja koska tuo yksityistunneille meneminen on aika kallista touhua. Joka tapauksessa oli kiva treenata agilityä pitkästä aikaa!

2 kommenttia:

  1. Pakko sanoo ettei voi ku hattua nostaa :-D En tie ihmistä joka olis koiran heti ekana vienyt vaa epiksiin :-D No mutta suoritus olisi todellakin ollut voinut olla vielä jotain paljon pahempaakin :-) Miksi Nessiellä on muuten kuonokoppa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, nuorempana mä tein, vaikka mitä, enkä miettinyt kahdesti mitä muut ajattelisivat, jos ollenkaan. :D Nykyisin en pystyis samaan, kun on tullut muututtua hiukan... Nessiellä on kuonokoppa, koska se on arvaamaton vieraiden koirien parissa, enkä halua ottaa sitä riskiä, että se napsahtaa jonkun pahaa aavistamattoman koiran tullessa luokse. Nessie pitää koppaansa julkisilla paikoilla ja irtiollessaan varmuuden vuoksi, koska sen suhtautuminen koiriin on vähän 50/50, puolista tykkää, puolista ei.

      Poista

Koirakolmikko kiittää kommentistasi!