maanantai 3. elokuuta 2015

Vierailla mailla

Koirien kanssa on tullut vierailtua naapurikaupungeissa, kun oman pikkukylän vaivaiset pari lenkkireittiä käyvät välillä vähän tylsiksi. Maalaistielle en ole mennyt hetkeen koiria juoksuttamaan, kun kärpäsinvaasio ei oikein houkuta. Patches on oppinut puhumaan koiraa paremmin, Jet on tuhonnut kukkapenkkejä sekä opetellut näyttämään merihirviöltä, ja Nessie lahnaili hieman viimeviikolla juoksujen takia, mutta lauantaina se harjoitteli tanssiesityksiä hevosten edessä. Kaikkea nuo keksivät, ainakin ovat idearikasta sakkia!


Jet on käynyt taas Strathclyde Lochilla, mutta uutuutena oli naapurikaupungissa seikkailu. Strathclydelle päästessään tuo on aina melko innoissaa, sillä kyseisellä reitillä se saa olla paljon vapaana ja siellä on matalia rantoja, joissa on hauskaa kahlata sen mielestä. Kahlailu jäi harmillisen lyhyeen, sillä sinilevää oli paljon, enkä viitsinyt uimakieltokyltit nähtyäni päästää sitä sinilevä-vapaankaan rannan veteen leikkimään. 

Jet tajusi myös yhden koiranelämän iloista, nimittäin lintujen jahtaamisen. Heti alkuun se haukkasi turhan suuren palan ja juoksi täyttä vauhtia joutsenta päin. Onneksi Jet piti korvansa tallella ja tuli takaisin huutoni kuultuaan, eikä joutsen ehtinyt, kuin sähisemään sille. Tämän jälkeen Jet sai ainoastaan ”paimentaa” hanhia ja ankkoja. Jet oli siitä hauska, ettei se pelkästään syöksynyt niitä päin, vaan kulki ravaten niitten vierestä ajaen ne veteen. Tämä oli tosin ainoa lenkki, jolla Jetillä oli lupa jahdata lintuja, koska en viitsi antaa sen kiusata lintuja enempää. 

Kaupungissa kävelemme harvemmin Jetin kanssa, sillä tuo inhoaa suuresti autojen aiheuttamaa melua, enkä itsekään ole suuri kaupunkien ystävä. Vaihtelun vuoksi oli kuitenkin ihan mukava kävellä kaikessa rauhassa kaupungilla koiran kanssa, joka käyttäytyi oikein hienosti. Jet ei stressannut hälinää, vaan oli oikein rento. Oli siis ihan mukava kaupunkiretki.


Nessie oli viime viikolla veljeni jalkapallotreenien aikana kentän takana olevalla niityllä juoksemassa. Unohdin, että koiralla oli juoksut ja ihmettelinkin sen lahnamaista käytöstä. Koiraa ei saanut innostettua leikkiin, vaan se halusi lähinnä kulkea omia polkujaan rauhassa. Pari sprinttiä se otti, mutta muuten se keskittyi lähinnä haistelemaan maata ja kävelemään mudassa. Jonkin ajan kuluttua muistin koiran juoksut, ja otin se kiinni, ettei se karkaisi mihinkään. Muuten Nes käyttäytyi ihan siivosti, vaikka olikin melko kiinnostunut viereisen laitumen lampaista. 

Patches oli viikonloppuna toisen naapurikaupunkimme järvellä ja lähimetsässä vierailemassa. Tyttö sai kulkea suurimman osan lenkistä vapaana metsätiellä, ja pysyi oikein hienosti polulla. Koiria ohittaessa otin sen kiinni, ja se sähläsi ainoastaan yhden koiran ohituksen aikana, mutta päästyään pikaisesti haistelemaan tätä se rauhoittui. Siinä tuli huomattua, että vitsit - landseerhan on oppinut puhumaan koiraa! Ennenhän tuo veti aina jonkin naamalle hyppimis-riemuloikkimis-näytöksen koirien luo päästessään, mutta nyt se meni vain kohteliaasti haistelemaan koiran takamusta. Kiersimme Patchesin kanssa metsän lisäksi järven, ja kävelimme kumpaakin reittiä vielä hieman lisää. Pitkän lenkin jälkeen Patches oli melko väsynyt, mutta oli aika tyytyväinen saadessaan jätskiä autossa... 

Koirien kanssa on tullut myös lenkkeiltyä samaan aikaan tuplataluttimen avulla, jonka saimme TopCanisilta testaukseen. Minun täytyy ottaa siitä vielä kuvat, minkä jälkeen voin kirjoittaa tänne tuotetestauksen tuloksia. Yleisesti ottaen koirat ovat osanneet aina alkusähläyksen jälkeen käyttäytyä fiksusti kaksistaan. Jet reagoi hyvin vahvasti toisen koiran käytökseen ja kävelytahtiin, minkä vuoksi se on paljon reaktioherkempi ja kyttää kaikkea Nessien kanssa, mutta Patchesin kanssa kävellessä se osoittaa mieltään, kun toinen kävelee, niin hitaasti. Se päätti jopa juosta naapurin syliin ja serkkujeni luokse hyvin riemukkaana, vaikka yleensä se suhtautuu hyvin välinpitämättömästi vieraisiin. Nessie veti ylisosiaalisia hevosia ohittaessa yhtenä päivänä kunnon tanssishown, mutta siihen Jet ei sentään yhtynyt kuin vetämällä omassa hihnassaan (Nessie oli äitilläni hevosten ohittamisen ajan).


Koirat elävät tällä hetkellä ulkokoirina, kunnes talon lisäosa valmistuu, jonne ne saavat tulla. Isäni teki niille hienon kopin aitaukseen, mikä on oikein tilava ja valoisa. Jet viihdyttää itseään aina välillä aitauksessa jättipallolla leikkimällä, jonka se heittää pusikkoon ja palaa sieltä aina kasvit ja rikkaruohot korvista roikkuen. Patches tyytyy lähinnä katselemaan maailman menoa, mutta Nessie harrastaa edelleen ohikulkijoille haukkumista. Kunhan koko piha saadaan aidattua, saavat koirat paljon enemmän tilaa juosta, mikä onkin todella kiva juttu. 

Harrastusten suhteen olen ollut hieman laiska, sillä en muista, milloin viimeksi canicrossasin Jetin kanssa, ja aksakin jäi välistä viime viikolla (tosin sateen takia). Tokoa treenasimme edellispäivänä kotipihalla Jetin kanssa, vaikka aidat puuttuivatkin. Inspiroiduin Koiria maalta-blogin postauksesta miettimään, miten meidän omat tokoilut sujuvat Jetin kanssa. Hetken mietittyä tuli huomattua, että palkkaan koiraa perusasennoista, jotka tapahtuvat vasta muutaman omistajan kierron jälkeen, ja istu-käskyn saatuaan koira katselee minua, kunnes olen toistanut käskyn useampaan kertaan, ja tällöinkin se saattaa istua hyvin hyvin hitaasti, vaikka tietää varsin hyvin, mitä siltä vaaditaan. Itse myönnän aina katselevani koiraa peruasennossa ja seuruussa turhan paljon sekä käyttäväni välillä aika selviäkin käsiapuja. Pitäisi kuvata touhua videolle, niin näkisi, mitä pitää parantaa kummankin osalta.

Otin edellispäivänä treenien aiheeksi nopeat istumiset, reippaan maahanmenon harjoittelun sekä kunnollisen ja nopean perusasennon vahvistamisen. Istumisissa tuo tarjosi ensiksi hidasta lahnailuaan, mutta melko nopeasti se hoksasi, että vain nopeasta istumisesta sai palkinnon. Maahanmenoja treenasimme sekä istumisesta kurreasennon kautta (kiitos ideasta Ihmekoirat!) että seisomisesta kumarrusasennon kautta. Yllättävän pian tuo alkoi tekemään kunnolla töitä ja hyvin nopeita maahanmenoja (ja maahanmeno oli siitä jopa superhauskaa!). Perusasennoista palkkasin vain täsmälliset sellaiset (tai ainakin yritin), mikä sujui ihan hyvin, kunnes koira pääsi vähän kyllästymään. Lopuksi pelleilimme vain temppujen parissa, mistä Jet oli aika innoissaan (oli se tokostakin vaihteeksi). Ainoa miinus treeneissä oli se, että Jetin treenipallo lensi vahingossa kukkapenkkiin, ja Jet katkaisi yhden alppiruusun oksan... 


Vaikka viime viikko (ja aika lailla koko alkuloma) on jäänyt vähän löhöilyksi ja muutorumbaksi lenkkeilyä lukuunottamatta, niin ihan mukavasti on kaikkea saatu tehtyä. Tälle viikolle minulla on kaikenlaisia suunnitelmia, kuten vaeltamista ja retkeilyä, sekä tänään on aksatreenit. Kirjoittelemisiin!

1 kommentti:

Koirakolmikko kiittää kommentistasi!