perjantai 21. elokuuta 2015

"That was awesome!"

Maanantaina lähdimme Jetin kanssa taas agilitytreeneihin. Illalla oli melko kuuma, mutta koira jaksoi silti tsempata hienosti treeneissä ja toimia radalla oikein hienosti. Itsekään en ollut aivan ulapalla hommista radalla, mikä näkyi myös suorituksissamme. Mitä me sitten teimme treeneissä?

Merkkaan ratapiirroksiin kontaktiesteen 2o2on suorituksen laittamalla numeron siihen kohtaan, missä kohtaa Jet 2o2on suoritti radalla.
Aloitimme treenit harjoittelemalla keinun 2o2oita. Jetillä keinu oli hieman maanpinnan yläpuolella, milloin 2o2ota tehdessä tuli se pieni laskeutumisliike. Jet teki pari ihan kohtuullista 2o2ota keinulla, eikä riehunut ylenpalttisesti. 

Seuraavaksi ryhdyimme treenaamaan 3-8 väliä. Ensiksi sain kokeilla itse ohjata tehtävän ilman sen kummempaa neuvomista, mutta toistaessamme harjoitusta sain paljon hyviä vinkkejä ohjaustani varten. Minun pitää muistaa pitää ylävartalo nykyhetkessä, kun taas jalkani osoittavat jo tulevaan suuntaan. Lähdössä käännöskuviolle minun kannattaa pitää oikea jalka edessä ja pitää vasenta kättä takana. Tältä lähtöasetelmalta aloittaessani käännökset 3-5 esteillä ovat paljon helpompia suorittaa. Lisäksi minun täytyy muistaa lähteä liikkumaan kolmoselle päin, sillä jos odotan koiraa jo valmiiksi esteellä, se saattaa herkemmin mennä ohi tai tulla ihmettelemään, miksi en liiku, ja että, mihin sen nyt piti mennä. Ensimmäinen yritys ei ollut kaikkein sujuvin, enkä ollut panostanut siihen tarpeaksi. Seuraavalla kerralla muistin Frinin ja Hetan-blogista lukemani postauksen luennosta, missä oli listattu muistiinpanoihin ”treenaa niin kuin kisaat ja kisaa niin kuin treenaat”, mikä toikin ihan uudenlaista puhtia treeneihin. Ei enää meinattu, vaan oikeasti mentiin!

Seuraavaksi muistaakseni treenasimme 1-8 välillä olevia esteitä. Jet oppi yhdellä tauoista ”agilitypaikkiksen”, missä se tulee jalkojeni väliin ja istahtaa siihen. Meille treenaajille vinkattiin yksissä treeneissä, että tällainen paikkis on siitä käytännöllinen, että koiran edessä ei joudu enää vaihtelemaan puolia, jos sen on opettanut tulemaan tietylle puolelle istumaan, vaan voi suoraan mennä odottaamaan oikealle puolelle estettä. Käytimme tosiaan tätä uutta paikkista kyseisen tehtävän alussa, ja oli ilo huomata, miten Jet malttoi odottaa nätisti paikoillaan, vaikka yhden ryhmäläisen kihara karkasi ja alkoi rallittelemaan Jetin ympärillä. 

Tehtävä itsessään sujui ihan hyvin. Kepeillä oli edelleen säätöä (ne pitää hommata itselle NYT eikä joskus jouluna!), mutta muuten etenimme radalla melko sutjakasti. Suoralta tullessamme juoksimme sen verran kovaa, että jatkoin melko pitkälle, milloin Jet melkein törmäsi kouluttajaan. Sain sen kuitenkin pysähtymään juuri ajoissa antamalla sille pallon äkkiä pienen käännöksen jälkeen. 


Lopuksi menimme koko radan. Rata sujui minulta ja Jetiltä kummaltakin tosi hyvin. Keskityin ohjaukseen, tiiminä kulkemiseen ja koira antoi kaikkensa, vaikka olikin jo hieman väsynyt pitkien treenien jäljiltä. Radan loputtua kouluttaja totesi ”That was awesome!”, mikä oli ihan mahtavaa kuulla. Tuli kyllä hyvä mieli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Koirakolmikko kiittää kommentistasi!