torstai 30. heinäkuuta 2015

Carnwath Show 2015

Lauantaina ajelimme kohti Carnwathia äitini, veljeni ja Jetin kanssa tarkoituksenamme löytää agilityepikset. Olimme varmoja, että löytäisimme paikalle ilman navigaattoria, mutta ajelimme vahingossa kahdesti väärään suuntaan ja kerran käännyimme melkein Ayriinkin päin. Lopulta löysimme paikalle ja olimme tyylikkäästi myöhässä. Miten kilpailupäivä sitten sujui? Oliko Jetin käytös yhtään parempaa viime maanantain treeneihin verrattuna?


Olin myöhästynyt hyppärin rataantutustumisesta, mutta pääsin kävelemään sen itsekseni, sillä kyseessa olivat epikset (ja vieläpä oman seuran). Odotus oli tämän jälkeen melko pitkä, joten ehdin siinä verkkaamaan Jetin hyvin ja kiertelemään alueen maalaisshowssa. Jetin verryttelemisen jälkeen se sai odotella häkissä jonkin aikaa kentän laidalla, kun kuvasin suorituksia. Tuolloin se vinkui välillä hieman, mutta oppi olemaan hiljaa, kun palkitsin sen aina hyvästä käytöksestä. Jonkin verran ennen omaa suoritustamme aloin herättelemään taas Jetin lihaksia, jotta se oli valmis omaa suoritustaan varten. Sitten lähdimmekin radalle.

Jet oli suoraan sanoen järjettömän riehakas heti lähtöviivalla. Revin sen kanssa hihnaa siinä odotellessa, sillä Jet ei oikein tahtonut palauttaa sitä ja pelkkä seisoskelu olisi ollut siitä hirveän tylsää. Jet otti alkuun yllättäen oikein hienon paikkiksen perusasennon kautta (se on muuten ihan kätsy meillä aksassa, kun tuo ei siitä yritä hyppiä ylös). Ensimmäisen hypyn jälkeen Jet päätti näyttää, miten kaamealla tuulella se oli silloin, mikä näkyi erityisesti kepeillä. Koira juoksi ohi, ”unohti välejä”, haukkui minulle ja riehui muuten vaan. Putkeen tuo irtosi ihan kivasti (se irtoaa jostain syystä riehuessaan välillä aika kivasti), ja hypyt sen jälkeen sujuivat ihan kohtuullisesti. Puolessa välissä rataa se alkoi taas riehumaan ja juoksemaan esteiden ohi, joten jouduin tekemään jotain, mitä en ole koskaan aiemmin joutunut sen kanssa tekemään agiradalla - nimittäin pysäyttämään sen kesken kaiken. Otin koiraa pannasta, ja odotin siinä keskellä rataa, että se rauhoittuisi ja olisi valmis jatkamaan. Täydellisestihän tuo ei rauhoittunut, mutta siedettävästi, jolloin saimme juostua radan loppuun.

kolmas rata, toista rataa en muista tarpeaksi hyvin, jotta voisin laittaa ratapiirroksen
Seuraava rata sujui huimasti paremmin kuin edellinen. Jet rauhoittui kiltisti lähtöön, joten se ei käynyt turhilla kierroksilla ennen suoritusta. Radan aikana se keskittyi, eikä harhaillut turhia. Pari kertaa koira joutui itse pelastamaan tilanteita, kun en osannut ohjata sitä lainkaan, mutta muuten suoritus oli oikein hyvä. Jet teki kontaktien päätyihin 2o2ot (lukuunottamatta keinua, jonka ohi paahdimme) ja suoritti kaikki esteet moitteitta. Kontaktien suorittamatta jättämisen vuoksi olisimme periaatteessa saaneet hylyn, mutta kuulin jälkikäteen, että saimme ainoastaan vitosen, sillä kyseessä oli epäviralliset kilpailut ja radalla tippui ainoastaan yksi rima. Kyseiseltä radalta jäi hyvät fiilikset, sillä toimimme tiiminä. Vaikka toinen olisi tekikin virheitä, niin sitten ne korjattiin ja rata suoritettiin yhdessä. Radan loputtua Jet sai oikein jättikehut, joiden aikana se innostui ja kaatoi minut... 

Viimeistä rataa odottelimme aikamoisen tovin, sillä välissä oli finaalirata, jonne pääsivät parhaat yhteistulokset saaneet koirakot. Jetin kanssa emme sinne päässet (kuten arvelinkin jo etukäteen), mutta oli mukavaa katsella hienoja suorituksia. Kaatosade tuli yllättämään kesken odottelun, ja toiselle perusaksaradalle menimme litimärkinä. Jet oli radan alkaessa hyvin riehakas, eikä malttanut jäädä paikoilleen, joten päädyin lopulta ottamaan yhteislähdön. Rata sujui ihan kohtuullisesti, mutta omissa ohjausvalinnoissani olisi ollut parantamisen varaa. Esimerkiksi vaihdoin puolta ennen puomia - miksi ihmeessä minä nyt niin tein?! Jet kyseenalaisti aina välillä käskyjä, mutta suoritti kaikki esteet (kontaktien kohdalla pelkät 2o2ot). Tältä radalta ei jäänyt sen kummempia fiiliksiä, mutta sentään se meni paremmin kuin hyppäri. Radan jälkeen jäähdyttelin koiran ja sen jälkeen lähdimme kotiin äitini kyydissä.


Kisoissa oli joka tapauksessa hyvä tunnelma, ja porukka oli mukavan rentoa. Kiitokset kaikille osaa ottaneille, niin järjestämis- kuin kisaamispuolellakin! Noissa kisoissa tuli tosin todettua, ettei Jetin kanssa kannata kisata, kun omilla nartuilla on juoksut (Patchesin loppui, mutta Nessien on alkamassa), sillä se menee niistä aivan sekaisin kastroinnista huolimatta. Tällä viikolla agilitytreenit jäivät välistä sateiden vuoksi, mutta ensi viikolla jatkamme taas agilityn parissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Koirakolmikko kiittää kommentistasi!